Ennakointi ja ripeys valttia onnettomuuksien ehkäisyssä

Kaikkiaan noin 1 100 000 vuosittaisesta tapaturmasta lähes 800 000 sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Kotitapaturmissa menettää vuosittain henkensä yhteensä yli 2 000 suomalaista. Määrä on yli viisinkertainen liikennekuolemiin verrattuna. Tapaturma kotona ja liikenneonnettomuus ovat kansalaisten mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse joutuvat osallisiksi. 35 % uskoo joutuvansa seuraavan vuoden aikana itse tulipaloon.

 

56 prosenttia pitää todennäköisenä, että kohtaa kotonaan jonkinlaisen tapaturman ja 54 prosenttia ennakoi joutuvansa jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. Valtaosa suomalaisista ei mielellään karsisi mitään pelastustoimen palveluja. Vain yksi sadasta hyväksyy sairaankuljetukseen kohdistuvat vähennykset. Palokunnalta nipistäisi 3 prosenttia. Väestönsuojelusta karsisi 12 %. Pelastustoimen vuoden 2009 - 2012 tulostavoitteisiin kuuluu turvallisuutta parantavan tekniikan käytön lisääminen, mikä on kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmaan. 

 

Pelastusviranomaisiin luotetaan

 

Suomalaiset luottavat pelastusjärjestelmän toimivuuteen että asuinpaikkakuntansa pelastusviranomaisten toimintaan. Melkein kaikki (yli 94 %) arvioivat pelastusjärjestelmän toiminnan tehokkaaksi ja nopeaksi sekä ammattitaitoiseksi ja luotettavaksi. Pelastusviranomaisten toiminnan katsottiin olevan tehokkaimmillaan huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Molemmissa tapauksissa useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää palokunnan suorituskykyä tehokkaana tai melko tehokkaana.

 

Palovaroittimet kodeissa, hätänumero tullut tutksi ja sprinkleri koetaan tärkeäksi

 

Palovaroitinta pitää 89 % erittäin tarpeellisena ja peräti 95 % on hankkinut palovaroittimen kotiinsa. Vain 16 % vastaajista muistaa tarkistaa kuukausittain palovaroittimen toimintakunnon, Turvallisuuden kannalta palovaroittimen toimintakunnon tarkistamisen laiminlyöminen on hälyttävää. Palovaroitin varoittaa alkavasta tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo. 94 % suomalaista tuntee hätänumeron 112.

 

Automaattisten sammutuslaitteistojen eli sprinklereiden tarpeellisuuden turvallisuuden kannalta tunnustaa 94 % vastaajista. Peräti 63 % vastaajista pitää sprinklereitä jopa erittäin tarpeellisina. Tilastot ovat osoittaneet, että asianmukaisesti suunnitellut ja kunnossapidetyt sprinklerit havaitsevat ja sammuttavat 98 % tulipaloista.

 

Päihteet ja palokuolemat

 

Vuonna 2006 sattui 120 palokuolemaa. Niiden yhteydessä on erityisen suurena vaaratekijänä alkoholi. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista käy ilmi, että kaikista palokuolleista oli vuonna 2006 päihtyneitä 70 %. Näistä miehiä oli 80 % ja naisia 20 %.

 

Tulipaloon varautuminen

 

Runsas kolmannes tutkimuksen vastaajista (35 %) uskoo, että joutuu seuraavan vuoden aikana itse tulipaloon. Tulipalon estämiseksi ja tulipalosta selviytymiseksi jokaisen osaavalla ja ennakoivalla toiminnalla on suuri merkitys. Jo muutaman minuutin kuluttua palon syttymisestä asuinhuone voi olla hengenvaarallinen savusta ja kuumuudesta johtuen. Palavasta huoneesta on poistuttava viimeistään 2-3 minuutin kuluttua palon havaitsemisesta.

 

Ihminen itse vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen. Tulipaloja voidaan ehkäistä tehokkaasti puuttumalla tulipaloja aiheuttaviin syihin, kuten huolimattomaan tupakointiin ja tulenkäsittelyyn. Pelastustoimen tavoitteisiin kuuluu mm. ihmisten omatoimisen varautumisen edistäminen erityisesti ohjaamalla huomiota entistä paremmin onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelastustoimen keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat turvallisuuden edistämiseen liittyvä monipuolinen valistus, neuvonta ja ohjaus.

  • 82 % ihmisistä on varautunut jollakin lailla tulipalon sammutukseen.
  • Käsisammutin on 23 %:lla, sammutuspeite 49 %:lla, 18 % ei ole hankkinut mitään sammutusvälinettä. 
  • Omakotitaloista 51 prosenttiin on hankittu sammutin, 67:ään prosenttiin sammutuspeite ja vain 10 prosentissa ei ole mitään sammutusvälineitä.
  • Kerrostaloasunnoissa vastaavat luvut ovat 8 % (käsisammutin), 37 % (sammutuspeite) ja 21 % (ei mitään sammutusvälinettä).
  • Rivitaloasunnot sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.

Tulipalon sattuessa

 

Vastaajia pyydettiin kertomaan mitä he tekisivät tulipalon sattuessa.

  • 89 % sanoi, että tulipalon sattuessa soittaisi palokunnalle.
  • 46 % pelastaisi vaarassa olevat ja varoittaisi muita.
  • 68 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli pystyy.
  • 41 % ryhtyisi estämään palon laajenemisen sulkemalla ovet.
  • 9 % mainitsi opastavansa palokunnan paikalle.

  • 66 % vastaajista tietää, että jos vaatteet ovat syttyneet tuleen niin ne saa parhaiten sammumaan heittäytymällä maahan ja kierimällä.
  • 63 % on suunnitellut asunnosta poistumisen hätätilanteessa. Varsinkin iäkkäät ihmiset kiinnittävät huomiota hätäpoistumisreitteihin.
  • Ensiapukurssin tai muita pelastusalan kursseja on käynyt 63 % vastaajista.
  • Ensiapupakkauksen kotiinsa on hankkinut 68 %.

Kotivara ja joditabletit

 

Vain 39 % kotitalouksista on hankkinut kotivaran eli ruokaa ja elintarvikkeita kriisitilanteiden varalta. Kotivara on erittäin käyttökelpoinen yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta, esimerkiksi myrskytuhojen tai sähkökatkosten aikana, jolloin ei ehkä pääse käymään kaupassa. Joditabletteja on kotona vain 11 %:lla kotitalouksista. Säteilyvaaratilanteessa joditabletti otetaan vasta viranomaiset kehotuksesta eikä niitä vaaratilanteessa enää pidä lähteä hakemaan rakennuksen ulkopuolelta.

  • Suomen lähialueilla tapahtuva ydinvoimalaonnettomuus pelottaa nyt alle puolta kansalaisista.

Yleinen vaaramerkki opastaa sisälle radiota kuuntelemaan

 

Yleinen vaaramerkki varoittaa väestöä välittömästi uhkaavasta vaarasta, esimerkiksi kaasuvaarasta. Vaaramerkki kehottaa ulkona olevia siirtymään sisälle. Vaaramerkin jälkeen annetaan radiossa tietoja varoituksen syystä ja suojautumisohjeita. Vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki, joka kuuluu kiinteän ulkohälytinjärjestelmän kautta.

  • 51 % vastaajista tuntee yleisen vaaramerkin.
  • 48 % tietää, että vaaramerkin kuultuaan pitäisi mennä sisälle.
  • 71 % vastaajista kuuntelisi radiota.
  • 54 % sulkisi ikkunat, ovet ja ilmastoinnin.

Tietoja tutkimustuloksista

  • Tulokset selviävät sisäasiainministeriön tammikuussa 2008 TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja.
  • Tutkimuksessa haastateltiin 1 026 henkilöä osana TNS Gallup Oy:n käyntiomnibus-tutkimusta 2.1. - 21.1.2008. Aineisto edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.

Palana pelissä -verkkojulkaisu 10.3.2008

Lähde: Sisäasiainministeriö 10.3.2008



Jaa