Ihminen

Liikkumalla saat itsellesi hyvää oloa, iloa ja virkistystä

Kuva: Iakov Filimonov / 123rf.com

Aikuisten pitää liikkua enemmän kuin istua. Passiivisuuden ja liikkumattomuuden ohella liiallinen istuminenkin on haitallista. Liikunta lisää hyvinvointia ja nostaa mielialaa.

 

 

 

Aikuisten pitäisi harrastaa hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Liikkumista pitäisi olla enemmän kuin istumista.

 

Viime aikoina onkin havahduttu passiivisen elämäntavan ja liikkumattomuuden lisäksi istumisen vaarallisuuteen. Enemmistö suomalaisista istuu työssään vähintään seitsemän ja puoli tuntia päivässä.

 

Terveydelle haitallisia ovat erityisesti istumistuokiot, jotka yhtäjaksoisesti kestävät yli kaksi tuntia. Työpäivän lisäksi istumiseen käytettyä aikaa monilla lisää työmatkat, kotisohva ja tietokone.

 

Päivän aikana on suositeltavaa vaihtaa asentoa, nousta ylös, venytellä, kävellä ja muilla tavoilla liikkua. Puhelimessa voi keskustella seisten.

 

Tutkija Kati Kauravaara väitteli tohtoriksi tutkimalla ammattikoulua käyvien nuorten miesten liikkumattomuutta. Hänen mukaan vähäinen liikunta on heille luonnollinen valinta, joka merkitsee lisää vapaa-aikaa, kiireettömyyttä ja helppoutta.

 

Liikunnasta saatavien hyvän olon, ilon ja virkistyksen he saavat hengaamalla kavereiden kanssa, autoillen, tietokonepelejä pelaten tai käyttämällä päihteitä. Liikuntaa harrastamatta he voivat helpolla tavalla välttää erilaisuuteen kohdistuvaa ryhmäpainetta.

 

Liikunnan on todettu tutkimusten mukaan lievittävän masennuspotilaiden oireita. Se auttaa unohtamaan hetkeksi kielteiset ajatukset.

 

Liikunta mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja uusien taitojen oppimisen. Näin minäkuva ja itsearvostus paranevat. Masennuspotilaan hyvinvointia lisää sosiaaliset kontaktit muun muassa ryhmäliikunnassa. Unen keston ja laadun parantuessa olotilakin helpottuu.

 

Hyväkuntoinen keho pystyy paremmin puolustautumaan masennustakin vastaan. Liikunta ei yksin riitä, mutta se lisää hyvinvointia.

 

 

 

Vastauksia liikunnallisiin kysymyksiin


 

1.       Liikunnan aloittamisen vaikeus

 

Tarvitaan tietoinen päätös.

Sopiiko liikunta omiin arvoihin? 

Ovatko aiemmat liikuntatilanteet tuntuneet hyviltä vai huonoilta?

Liikuntaharrastus saattaa jäädä alkuunsa, jos se ei tunu kehossa hyvältä.

 

 

2.       Liikunnasta pitäminen / liikunnan inhoaminen

 

Aikuisena muistaa, jos esim. koulun liikuntatunneilla valittiin viimeisenä joukkueeseen.

Ihminen on joko liikuntamyönteinen tai -kielteinen.

Yksi tapahtuma, esim. hyvä tanssiesitys, voi muuttaa kaiken.

 

 

3.       Hyvä mieli ja mielihyvä liikunnasta

 

Liikunta rentouttaa lihaksia, kun verenkierto lisääntyy.

Liikunta lisää mielihyvä tuottavia hormoneja, joiden vaikutuksesta pitkään hölkännyt kokee muiden tunteiden yläpuolelle kohoavaa hyvänolontunnetta, euforiaa.

Liikunta erottaa hetkeksi arjesta.

Liikunta kohentaa terveyttä.

Mielihyvälajeina keskimäärin parhaiten tehoavat aerobiset lajit, kuten hölkkä, pyöräily ja hiihto.

 

 

4.       Liikunnasta pakkomielle

 

Ei ole hyvä harrastaa aina samaa lajia samalla tavalla.

On huolestuttavaa, jos liikunnasta ei voi pitää taukoja.

Liikunnan laiminlyönti on suurempi ongelma kuin sen yletön harrastaminen.

 

 

 

Lähteet:

 

  • Salakavala istuminen, Aura Pilkama, Latu ja Polku 1/14
  • Jalkeille työpäivän aikana, Aura Pilkama, Latu ja Polku 6/13
  • Miksi nuori mies ei liiku?, Tuuli Aaltio, Latu ja Polku 4/13. Lähteenä käytetty: Kati Kauravaara 2013. Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä.
  • Liikunnasta lääke masennukseen?, Tuuli Aaltio, Latu ja Polku 6/12
  • Miksi liikunnasta tulee hyvä mieli?, Hannu Kaskinen, Helsingin Sanomat 23.5.2011. Terveyteen liittyviin kysymyksiin vastasi liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopistosta.

 

 

Teksti: Marko Olander / Kansalaisviestin 30.7.2014

 

 

 

 

 

 



Jaa