Sunnuntai 24. maaliskuuta. Nimipäivää viettää Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo

Hyödyllinen aggressio vahvistaa itsetuntoa

Kuva: ljupco/ 123rf.com

Useimmilla meistä joskus malja läikkyy yli, poltetaan päreet ja pinna palaa. Leikki, liikunta ja harrastukset ovat esimerkkejä hyödyllisistä tavoista käyttää aggressiivista energiaa. Asioiden muuttamisessa sisuuntumisesta on hyötyä. Sen sijaan liiallinen stressi voi johtaa herkästi räjähtämiseen. Sen ehkäisemiseen tarvitaan rakentavaa vuorovaikutusta ja itsehillintää.

 

 

Aggressiolla tarkoitetaan monia vaikeita ja haastavia tunteita kuten pettymystä, pelkoa, kateutta, kaunaa, vallanhalua, raivoa, kostonhimoa ja mustasukkaisuutta. Haastaviin tunteisiin kuuluvat myös suru, katumus ja syyllisyyden tunne. Aggressio ei ole huono asia, vaikka sen vallassa voidaan tehdä pahoja tekoja. Joskus siitä tunteesta on hyötyä. Aggressio auttaa muutoksissa ja asioihin tarttumisessa. Usein tarvitaan sisuuntumista asioiden tekemiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi.

 

Aggression hedelmiä ovat puolensa pitäminen ja rohkeus sanoa mitä ajattelee. Rohkeaa on ilmaista suuttumusta toisille ihmisille. Ristiriitatilanteeseen uskaltaessa suuttujasta ei ehkä pidetä, mutta hänellä on riittävän vahva itsetunto ilman jatkuvaa miellyttämisen tarvetta. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan aggressio auttaa ihmistä kehittymään ja ottamaan paikkansa muiden joukossa. Lasta voi kannustaa ja ohjata ilmaisemaan aggressiiviset impulssinsa rakentavalla tavalla: leikkimällä, urheilemalla ja harrastamalla. (Hyvä Terveys 3/1996, s. 11-12)

 

Aggressio ja muut haastavat tunteet eivät ole väkivaltaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät sitä ole. Asiantuntijoiden mukaan aggressioiden purkaminen ei vähennä niitä, vaikka ihminen tuntisi olonsa vapautuneeksi raivokohtauksen jälkeen. Aggression tehtävä ei ole poistaa paineita, vaan auttaa torjumaan hyökkäyksiä tai puolustautumaan epäoikeudenmukaisiksi koetuissa tilanteissa. Jos tässä epäonnistuu, niin aggressio jää päälle. Jos huomaa toistuvaa huonoa käytöstä toisia ihmisiä kohtaan ja vaikeuksia haastavien tunteiden kanssa, niin keskusteluapua on saatavilla esimerkiksi oman terveysaseman kautta.

 

Temperamentiltaan erilaiset ihmiset ajautuvat herkästi ristiriitatilanteisiin toistensa kanssa. Itsetuntemuksen ja oman reagointitapansa tuntemalla ihminen kykenee kehittämään vuorovaikutus- ja itsehillintätapojaan. (Hyvä Terveys 12/2012, s. 61) Itsehillintää ja rakentavampaa sosiaalista käyttäytymistä kannattaa yrittää esimerkiksi hengittämällä syvään ja laskemalla yhdestä vähintään kymmeneen tai toisinpäin suurimmasta pienimpään. Hyödyllistä on välttää liiallista stressiä ja tilanteita, joissa pinna voi herkästi roihahtaa.

 

 

 

Vinkkejä itsehillintään:

 

  • 1.      Tunnista reaktiosi. Sano miltä tuntuu: koetko pelkoa, raivoa vai jotain muuta?
  • 2.      Rauhoitu. Laita käsi rauhallisesti vatsasi päälle ja hengitä syvään. Laske hitaasti niin kauan kunnes olet rauhoittunut.
  • 3.      Psyykkaa. Ajattele myönteisiä ja miellyttäviä ajatuksia, vaikka miten paljon raivostuttaisi.
  • 4.      Luo mielikuvia. Kuvittele itsesi kärpäseksi kattoon ja itsellesi pinkki kukkahattu tai jotain muuta naurettavaa, niin ärtymys alkaa laantua.
  • 5.      Reagoi toisin. Osoita myötätuntoa häirikölle.
  • 6.      Ennakoi. Valmistaudu miettimällä etukäteen miten reagoit omaan tai jonkun muun rähjäämiseen.
  • 7.      Puhu. Akuutti stressi kannattaa nollata puhumalla siitä jonkun läheisen ja luotettavan ihmisen kanssa.
  • 8.      Rentoudu. Rentous on paras lääke stressiin.
  • 9.      Treenaa. Tunteiden säätelyä oppii vain harjoittelemalla. Stressireaktiosta saa niskaotteen, kun ei anna tunteiden viedä.

 

 

Teksti: Marko Olander / Kansalaisviestin 16.8.2018



Jaa