Virallisesti olematon haitilainen

Tiistaina 12. tammikuuta 2010 Karibianmerellä tapahtui YK:n historian pahin maanjäristys. Väkivaltaisuuksista, korruptiosta ja äärimmäisestä köyhyydestä kärsivä Haiti joutui kohtaamaan katastrofin, josta sillä ei ole mahdollisuutta selvitä ilman kansainvälistä apua.

Inhimillisen kehityksen indeksissä Suomi komeilee sijalla 12, mutta Haiti löytyy vasta sijalta 149. Viime vuoden listalla on yhteensä 182 valtiota. Korruptionvastaisen maailmanliiton Transparency Internationalin viimevuotisella listalla Suomi oli kuudenneksi vähiten korruptoitunut valtio, mutta Haiti jakoi viiden muun valtion kanssa sijaluvun 168. Tässä luettelossa valtioita oli yhteensä 180.

Tiedotusvälineistä olemme voineet saada tietää, että Haitissa on suuri määrä "näkymättömiä ihmisiä", joilta puuttuu virallinen syntymätodistus. Kun ihminen ei ole virallisesti olemassa, niin ilman henkilöllisyyttä hän ei voi opiskella, saada työtä, passia, äänioikeutta, terveyspalveluita eikä oikeutta mennä naimisiin.

Lokakuussa 2007 Helsingin Sanomat kertoi haitilaisesta Yanique Francois´sta, joka johti silloin Haitissa Kirkon ulkomaanavun yhteistyöjärjestön Luterilaisen maailmanliiton kampanjaa, jolla lisättiin tietoisuutta syntymätodistuksen merkityksestä.

Henkilöllisyystodistus puuttuu 50-60 %:lta maaseudulla ja 20-25 %:lta kaupungissa elävältä ihmiseltä. Francois´n mukaan sairaaloista puuttuu viranomainen, joka ylläpitäisi syntymärekisteriä. Lisäksi lain mukaan ilmaisesta syntymätodistuksesta joutuu maksamaan, koska valtion budjetissa ei ole huomioitu väestörekisteröinnin kuluja.

YK:n lastenjärjestö Unicefin mukaan lähes joka kolmas haitilainen lapsi jää rekisteröimättä (HS 9.10.07). Tammikuun maanjäristyksen jälkeen Unicef pystyy löytämään ja rekisteröimään noin 4 000 lasta päivässä.

YLEn toimittaja Paula Vilén kertoi tammikuussa Haitin pääkaupungin Port-au-Princen lohduttomuudesta. Kaupungin haju oli sekoitus eritteitä, poltettua roskaa ja kalmaa. Tunnelma oli kärsimätön ja turhautunut. Lisäksi uutistoimisto AP:n mukaan eräässä haitilaisleirissä on vain yksi käymälä 2 000 ihmistä kohden. Tarpeita tehdään viemäriojaan ruoanlaittopaikkojen ja lasten kylvetyspaikkojen vieressä.

  • Suomessa 60-vuotias Yhteisvastuukeräys auttaa köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Keräys käynnistyi Haitin maanjäristyksen vuoksi etuajassa. Ennen keräyksen virallista avausta (7.2.) tulleet lahjoitukset ohjataan suoraan Kirkon Ulkomaanavun Haitin katastrofiapuun.


Lähteet:
  • Yhteisvastuu.fi 1.2.2010
  • YK:n kehitysohjelman (UNDP) verkkosivut 1.2.2010
  • Haitissa jakoon vain naisille tarkoitettuja ruokakuponkeja, AP, Ylen uutiset 31.1.2010
  • Haitin lapset saavat apua, Unicef.fi 26.1.2010
  • Seurakunta vetoaa auttamaan Haitia, Mäntsälän Viikkouutiset 20.1.2010
  • YLE Haitissa: Lohduton näky, Ylen uutiset 17.1.2010
  • OCHA: Haitin maanjäristys pahin YK:n kohtaamista, AFP, Ylen uutiset 16.1.2010
  • Joka kolmas haitilainen ei ole virallisesti olemassa, Inka Kovanen, Helsingin Sanomat 9.10.2007

Palana pelissä -verkkojulkaisussa:


Palana pelissä 5.2.2010




Jaa