Korostuuko vaalipuheissa yksinäisyys ja toimeentulotuki?
Tämän kevään eduskuntavaalien teemoiksi on ennakoitu metropolipolitiikkaa, Nato-jäsenyyden todennäköisyyttä ja talouskasvun varmistamista. Verotus ei ainakaan kevene ja politiikan toimittajat odottavat menoleikkauslistoja.
Mitä eri puolueet lupaavat eläkeläisille, opiskelijoille, sairaille, työttömille, lapsiperheille tai palkansaajille? Miten ne suhtautuvat sosiaaliturvaan, pankkien vastuuseen EU:n taloudenhoidossa ja energiaratkaisuihin?
Keväällä 2009 valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan Nuoran puheenjohtaja, kansanedustaja
Outi Mäkelä (kok) uskoi lasten ja nuorten nousevan todellisen poliittisen kiinnostuksen kohteeksi. Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin, että noin seitsemän prosenttia nuorista lopettaa peruskoulun jälkeen opiskelut pitkäksi aikaa tai lopullisesti. Nuora esitti tylyn ennustuksen, että syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi.
Lehtijutusta on kulunut kaksi vuotta ja nyt taidamme elää sitä lähitulevaisuutta. Hallitus vastasi äskettäin tuloeroja koskeneeseen välikysymykseen.
Vuoden kuluttua väistyvä tasavallan presidentti
Tarja Halonen (sd) suhtautuu vakavasti
yksinäisyyteen. Hän muistutti Yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan yksinäisyyden olevan maassamme vakava ongelma.
- Nuorikin tarvitsee tunnetta, että hän kuuluu johonkin. Osallisuus ja kumppanuus auttavat häntä omien voimavarojen löytämiseen, elämänhallinnan oppimiseen ja identiteetin vahvistumiseen, sanoi Halonen.
Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori
Olli Kankaan mukaan aikuisen toimeentulotuen perusosaa ei ole nostettu 20 vuoteen.
- Perusturvan taso toimeentulotuessa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tällä hetkellä se on kuluttajahintaindeksillä muutettuna 417 euroa... Hyväksymmekö, että perusturva on jäänyt jälkeen muusta tulotasosta 40 prosenttia vai hyväksymmekö kenties 60 tai 20 prosenttia vai mikä olisi oikea luku? Näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan tulevalla hallituskaudella, sanoi Kangas
Palana pelissä on vahvasti läsnä ajankohtaisissa vaaleissa, joihin vaalirahakohu on jättämässä mielenkiintoiset jälkensä. Moni on päättänyt luopua vaaliehdokkuudesta ja etenkin perussuomalaisille on luvassa uutta voimaa Arkadianmäelle. Aktiivisuus ja passiivisuus vaaleissa vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Nukkuvien puolueella voi olla protestihenkeä, mutta ei muuta vaikutusmahdollisuutta. Vain äänestämällä voi vaikuttaa edukseen.
Epävarmoja äänestäjiä on vielä gallupien mukaan suhteellisen paljon.
Epävarmaa on lähtevätkö perussuomalaisten kannattajat lopulta
vaaliuurnille. Voi olla, että varman voiton tunne saa ihmisen jäämään
sohvaperunaksi. Voi olla, että muiden puolueiden kannattajat päättävät
äänestää vastavoimaa perussuomalaisille.
Lähteet:- Halonen: Yksinäisyys on Suomessa vakava ongelma, YLE Uutiset, yle.fi 6.2.2011
- Toimeentulotuki pysynyt samana 20 vuotta, YLE Uutiset, yle.fi 6.2.2011
- Nuora: Syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa, Riitta Vainio, Helsingin Sanomat 5.3.2009
Palana pelissä 18.2.2011